Handeli Freka

Osmo Kivinen piti esitelmän Helsingin Oppisopimustoimiston 50-vuotisjuhlilla Finlandia-talolla 2.4.2008, jossa hän esitteli spiraalimallin. Mallissa koulutus ja työnteko vuorottelevat. Alle tullaan perustehtäviin ”pyllyn pesuun”, josta motivaation riittäessä voi jatkaa aina vaativampiin ja vaativampiin tehtäviin, aina sairaalan johtajaksi asti.

Pidin mallista, sillä tiedän miten hyvin työ motivoi opiskelemaan ja päinvastoin.

Kivisen mielestä koulutusjärjestelmässä on löysää, kun korkeakouluputki kestää 20 vuotta. Kenenkään siitä kärsimättä (opiskelijan, opettajan, jne.) voidaan opiskelua nopeuttaa ja tehostaa. Olen Kivisen kanssa samaa mieltä. Koulutuksen yhtenä tehtävä on muistaakseni toimia varastona, jonka varastosaldon on pienimmillään nousukautena.

Kivinen oli aloittamassa Turussa hanketta, jossa kolmannen sektorin toimijoita koulutetaan käyttämään tehokkaasti verorahoin pystytettyjä kouluja. Koulu ei enää ole keskellä kylää, vaan koulun täytyy ”myydä” jälleen itse itsensä. Kesä- ja ilta-aikojen tehokas käyttö on kaikkien etu.

Yhteistoiminnallisen oppimisen ja oppimisen ohjaamisen menetelmien teemana ryhmällämme oli draaman käyttö opetuksesa. Käytän itse draaman omaisia tilanteita mm. asiakaspalvelun ja myynnin harjoituksissa. Harjoittelimme esimerkiksi myyntitilannetta, ja aluksi katsoimme Haaga-Helian opiskelijoiden youtube.com sivuille ansioituneesti työstämän business to business negotiation  esimerkin (http://youtube.com/watch?v=j8ZD40nWXIc). Tämän jälkeen keskustelimme esimerkistä ja näyttelimme ja opiskelijat näyttelivät sen hieman sovellettuna. Toimii, antaa hyvää vaihtelua opetukseen.

 

Opetuksen seurantaa Osallistuin 6.-12.10.2007 Lissabonissa järjestettyyn Effective Professional Development –kurssille (Comenius, BE-2007-061-001). Koulutuksen kustannuksiin osallistuivat CIMO (Gruntvig-ohjelma) sekä työnantajani Malmin kauppaoppilaitos Oy. Opetuksen toteutusPerusopetuksessa, eli luennoinnissa valmistautuminen aiheeseen ja luennoijan asiantuntemusta ei voi aliarvioida. Luennoijat olivat ammattilaisia, ja osasivat hyödyntää ryhmätöitä ja keskusteluja siten, että osallistujien asiantuntemusta pystyttiin hyödyntämään käsiteltävässä aiheessa.                 Käytännön järjestelyt Kahvitaukojen sujuvuus ja tilan siisteys ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita. Kahvitus oli järjestetty hotellin baarissa, jossa baarimestari väänsi yhden kupin kerralla, aitoon Eteläeurooppalaiseen tapaan. Kahvitus oli siis todella hidas. Koulutustilan ilmastoinnin kanssa oli myös välillä ongelmia. Tähän törmää erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin koulutuksissa, kun ilmastoinnit eivät ole normaalisti päällä.  RyhmäyttäminenKurssin järjestäjät hoitivat toisilleen vieraiden osallistujien ryhmäyttämisen mallikkaasti. Tervetuliaisportviinien noston jälkeen osallistujia liikuteltiin ryhmiin seuraavien kysymysten avulla: tupakoijat ja tupakoimattomat, lemmikkieläimen omistajat ja ne joilla ei ole, opettajat ja hallinnon ihmiset. Tämä nopea tyypittely ja törmäily antoi nopean kuvan osallistujista, ja kertoi myös jotain heidän ”inhimillisistä  puolistaan”. Aloitusjuhla jatkui päivällisellä. Jää oli murrettu portin ja tutustumisleikin avulla. Seuraavana aamuna asiaan on helppo käydä, kun naamat olivat jo kutakuinkin tuttuja.  LippuharjoitusToinen osallistujien taustoihin paneutuva harjoitus oli alustuksen jälkeinen yksilötyöskentely. Kunkin osallistujan tehtävänä oli liimata oman maansa lippu (tarra) seinille liimattuihin kysymyspapereihin. Kysymykset olivat mallia: onko koulutus järjestetty maassasi yksilö vai yrityslähtöisesti. Lippujen perusteella oli saada yleisilme eri maiden koulutuskäytänteistä.  Vapaa päivällisresurssiKolmas sinänsä opetuksen ulkopuolinen järjestely oli ryhmäytymisen tukeminen vapaalla päivälliskäytännöllä. Koska matkaan kuului täyshoito, ja koska suuren ryhmän syöttäminen ja ravintoloiden vaihtelun työläyden takia, jakoivat järjestäjät päivällisrahat käteisenä. Ohjaajat huolehtivat siitä, että epäsosiaalisinkin osallistuja (hiljainen) ryhmäytyi, ja söi muiden kanssa päivällisen. SuruviestiNeljäs oppi oli yhden kurssin järjestäjän kuolema. Kurssin vetäjät hoitivat tämän mallikkaasti. Marcin kuolema sattui kurssin lopulle, eikä tunteja täten peruuntunut montaakaan. Suruviestin tuominen, hiljaisen hetken viettäminen ja henkisen avun tarjoaminen tapahtuivat hillityn tyylikkäästi. Opin, että osallistujilta tulee koulutusmatkoilla kerätä omaisen tiedot.         

Osallístuin Jari Laukian Studia generalia luennolle 23.5.2007, 9.00 – 10.30.

Johdatus ammatilliseen opetukseen: Ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja kehitys

Mieleeni jäi kolme asiaa:
1. Johtajan on hyvä esittäytyä ja myös luennoida omasta aiheestaan. Johto osallistuu tällöin hankkeeseen ja osoittaa täten sitoutumista, joka toivottavasti tukee myös opiskelijoiden sitoitumista. Kovimmat kortit kärkeen ja loppuun on koulutuksessa mielestäni hyvä taktiikka

2. Yleisen laajan kuvan on alussa hyvästä, ja tukee ainankin minun oppimistani.

 3. Katsaus historiaan on hyvästä, jotta opiskelijalle muodostuu käsitys ammatillisesta jatkumosta. Juhla Mokka-maisesti: “Opetuksen perinteitä kunnioittaen, jo vuodesta XXXX.”

Zen sananlasku

Luin Stephen R. Coveyn teoksen: Tie menestykseen, 7 toimintatapaa henkilökohtaiseen kasvuun ja muutokseen, sillä sitä suositeltiin minulle. Jenkki teos antaa avaimet onneen;

1. ole proaktiivinen
2. aloita tavoite mielessä
3. pane asiat tärkeysjärjestykseen
4. tähtää siihen että kumpikin voittaa
5. yritä ymmärtää, sitten tulla ymmärretyksi
6. hyödynnä synergiaa
7. teroita saha

Opettajan työssä tämä sapluuna voisi esimerkiksi tarkoittaa:

1. älä ota opsia annettuna, vaan pane itsesi peliin, moneen asiaan voi vaikuttaa
2. onko tavoite opettaminen vai oppiminen
3. alkuinnostuksen jälkeen opiskelijoiden läsnäoloprosentti laskee, lataa tärkeimmät asiat ensin, säästä asiaa myös tunnollisille kurssin istujille. Anna enemmän aikaa tärkeille asioille. Palautuspäivien perässä juoksijoita silmällä pitäen anna palautusaikataulut aluksi.
4. kurssin alussa numeerinen itsearviointi antaa nopean kuvan kellokäyrän ääripäistä. Sekä heikot että vahvat tarvitsevat tehostetun huomion. Delegoi tehtäviä tunneittain. Vanha “järjestäjä” on perusteltu ratkaisu, joka samalla opettaa vastuun kantamiseen. Kiertävä muistiinpanojen teko ja julkaisu on hyväksi havaittu aktivointikeino, eikä kaikkien tarvitse kirjoittaa kynä punaisena, joskin se (muistiinpanot) on myös osa opiskelua.
5. “There can not be discussion between nobody and somebody.” Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketää. Kaiketi ne nimilaput tai istuinkartat on sitten perusteltuja. Alkuinfon jälkeen on hyvä kysyä toiveita. Tämä antaa kuvan kuuntelemisesta, mahdollisuudesta vaikuttaa, vaikkeivat kuulijat todennäköisesti vielä siihen pysty /viitsi.
Itselleni on oleellista tietää onko opiskelu ryhmäläisille itseisarvo vai välinearvo.
6. yksilöiden vahvuusalueiden tunnistaminen ja roolien murtaminen on oleellista koulutusohjelmien sisällä. Jotta puhelian ei ryhmästä pitäisi aina esityksiä, vaan että rooleja vaihdettaisiin. Käytännössä tämä vaihtuvien roolien koordinointi edellyttäisi tarkkaa yli kurssien menevää kontrollia. Yksilö ei todennäköisesti mielellään poistu “mukavuusalueeltaan”. Yhtäältä keihäänkärki teroittuu, toisaalta uutta ei tule opittua.
7. Urheilla jos jaksat pysyt kunnossa ja nukut hyvin (Zen Cafe, Aamuisin)
Tasapaino urheilun, henkisyyden, opiskelun ja sosiaalisten verkostojen välillä auttavat kiivetessäsi viisauden vuorelle. Aikaa on, joten huomioi kaikki neljä ulottuvuutta.

Suunnittele, toteuta, itsearvioi (muut sitä eivät tee) ja reagoi.

Luin firman historiikin, josta nostan esiin muutaman poiminnan. Historian tuntemus on hyödyksi. Se mitä virallinen historiankirjoitus ottaa mukaan kustakin ajanjaksosta on sitten toinen asia. Henkilökunnan muisti on pitkä kuin norsulla.

Keskeyttäneitä on ollut kautta aikojen, joten tämä ei ole uusi piirre. Ennen ei ehkä ollut suhteessa yhtään paremmin. Aika kultaa muistot.

50-vuotta sitten opetettiin vielä sujuvasti venäjää. Tämä aine on tippunut opetussuunnitelmista, vaikka venäläisten ostovoima kasvaa, eikä maantiede ole siitään muuttunut. Raja itään aukeaa vaihe vaiheelta.

Alueen teollisuuden vahva rooli koulun kehittämisessä oli itsestään selvää 50-vuotta sitten. En ole aivan vakuuttunut onko yhteiskunnan ylläpitämät koulut kaikilla koulutusaloilla hyväksi. Esimerkiksi kaupassa selkeät lukukausimaksut opettaisivat parhaalla tavalla panos-tuotos-ajattelua. Keskeyttämiskynnys kasvaisi.

Luokkakohtainen päiväkirja olisi mielestäni kelpo työkalu, joka antaisi yleiskuvan opiskelijoiden liikkeistä. Verkkoversiona tämä tarkoittaisi kannettavaa. Oleellista olisi, että tietoihin pääsisi heti käsiksi, ilman kirjautumisia. Tietokoneiden kirjautumiseen käytettävä työaika on mielestäni suurin yksittäinen tehottomuuden lähde näinä päivinä.

Kamerat on mukana yleensä vain juhlassa. “Ihmisiä työnsä ääressä”- tyyppisellä kuvakerronnalla tulisi mielestäni tallentaa aikakautta enemmän. Kuvaajat kutsumatta töihin.

Yhteishenki ei ole sattuma. Työilmapiirin rakentaminen vaatii aikaa ja yhteisen tavoitteen.

3.12.2007 ohjauskeskustelun satoa:

3.2.1. tehtävä A, hopsaus

-käyty

3.2.1 säädöstehtävä

Opetushallinnon tutkinto

-soveltuu opetushallinnossa työskenteleville, ja on pakollinen rehtoreille

-arviointi hyväksytty / hylätty

-laajuus 8 ov. (tiedekorkeata)

-jakautuu A ja B-osaan, jotka suoritetaan tenttimällä, tai erikoistoiveesta esseinä (b-osa = 3 * 5 sivua)

-Opekosta voi tilata säädöskokoelman n. 330 a4 sivua lakia, toki samat voi printtailla finlex.fi mutta n. 60 euron hinnalla valmis paketti kannattaa tilata.

- tutkintoon Opeko.fi järjestää myös valmistavaa koulutusta 2*3 päivää, mutta ryhmiä ei aina saada alkamaan, joten omaehtoinen opiskelu on yksi vaihtoehto, kuten allekirjoittaneella.

-tentaattori korjasi tentin samana päivänä, ja tiedotti asiasta sähköpostitse

- lisää aiheesta http://www.oph.fi/page.asp?path=1,440,2928

3.2.2 asiantuntijaluennot

koostan tekstin aiheesta Continuous Professional Development

Studia generalia

21.11.2007 Johanna Lasonen, Koulutus ja työelämä -vertaileva näkökulma

Lasonen esitteli laajaa Euroopan koulutusaluetta käsittelevää maita vertailevaa aineistoa. Selvästi asiaan panautuneena, luennoitsija osasi asiansa. Luennon rajaus ja oma näkemys jäi mielestäni vaillinaiseksi.

Vertailuaineistoja esitettäessä kuulijoita kiinnostaa oman maan asiat verrattuna aineiston ääripäihin. Kyseisten tietojen selkeämpi esittäminen olisi tehnyt luennosta helpommin seurattavan.

Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen suosio ja arvostus vaihtelee selvästi Euroopassa. Mielenkiintoista on nähdä, onko Suomen valitsema tietoyhteiskunta strategia, jossa korostetaan tietotyön osuutta, oikea. Suomessa kun on verrattain laajalti levinnyt duaalimalli, jossa yleissivistävä ja ammatillinen koulutus elävät rinnakkain.

Yleiseurooppalaisen tilaston “heikkoutena” pidin aineiston tutkintokeskeisyyttä. Mikäli esimerkiksi Suomen tutktintoja tarkasteltaisiin vain nuorisoasteen osalta, ei ammatillisen koulutuksen suosio olisi niin laajaa.

3.2.2 C-tehtävä

Luin kesällä 2007 kirjan:

Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Opetushallitus. Helsinki

-täytynee lainata uudestaan ja kirjoittaa auki

Ajatus kirjassa: Opetussuunnitelman tulisi olla elävä dokumentti, jota muokataan toteutuskerroittain, eikä vain pölyttyvä pakollinen instituutio

3.2.3 oppimistehtävä b

Lue Rauste-von Wright M. 1998. Opettaja tienhaarassa. Konstruktivismia käytännössä. Jyväskylä: Atena.
Vertaa kirjaa ja opsia, laadi analyysi, josta keskustelet koululla ja raportoi prosessi wikiin

3.3 opetusharjoittelun raportointi

tapaaminen 19.12

3.3 opetuksen suunnittelu

Yritystoiminnan kurssi, kevät 08, lts (mitä)
n. 20 h suunnitelma taulukoksi

1. mitä opetetaan, pureskelu tuntikokonaisuuksi
2. miksi, pedagoginen lähestyminen (motivointi, orientoituminen, sisäistäminen, ulkoistaminen, kritiikki, arviointi)
3. miten, opetusmuoto (luennot,käynnit jne.)
4. sosiaalinen ulottuvuus, keitä tulee tavata
5. huomioitavata asiat (aineistot, tekijänoikeudet)

3.4.2 valinnaiset

Näyttötutkintomestarikoulutus

3.4.3 kehittämishanke

hankeidea:

Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin oppisopimuksen jatkuvan arvioinnin työkalua (loma/verkko), Liiketalousopisto Helsinki-Malmi, henkilökohtaisen opiskelu- ja näyttösuunnitelmien jatkuvan arvioinnin tehostamiseksi, Haaga-Helia AOKK, Vespa07 aikataulun puitteissa (tehtävä 3.4.3)

Huomioi Helsingin Maalariammattikoulun aiemmat 360 asteen arvioinnit, taskumalli

Yhteistyö, HBC?

Palautin tänään kirjastoon kesällä lukemani Eläköön opetussuunnitelma ja Portfolio oppimisen avartajana kirjaset. Mökillä muut eivät millään meinanneet pysyä erossa näistä mukaansa tempaavista laitoksista.

Tänään on ryhmätapaaminen Haaga-Helian Amicassa klo 14.

Tavoitteni on saavuttaa opettajan muodollinen pätevyys, joka antaa mahdollisuuden jatkaa koulutusalalla eteenpäin. Lähtökohtaisesti opiskelullani on puhdas välinearvo. Jos jotain käytännön työkaluja, hyviä uusia tuttavuuksi tarttuu mukaan, niin aina vaan parempi.
Näiden blogien ja wikien vaatiminen opiskelijoilta on muuten ihan hyvä idea. Ne kun kaipaa kaikkea tälläistä ”ihq/mese-matzquu.” Saavatpa jonkun alueen, jossa voivat vielä opettajaa mennen tulleen.

Halun oppia muilta työtapoja, ja analysoida sopisivatko ne minulle.
Minua kiinnostaa opintojen rahoitus sekä hallinon ja opetuksen välinen rahasuhde.
Tavoitteeni soveltuvat yhteen OPSin kanssa, ja uskon HOPSin syntyvät kivutta, sillä opintojen rakenne on esitetty selkeäsi. Ohjaan työkseni HOPSeja, ja tämä on ensimmäinen oma HOPSini.

Pyrin säilyttämään työn, perheen ja vapaa-ajan tasapainon opintojen aikana. Pyrin tekemään valtaosan näistä harjoituksista töissä, sillä siitä on selkeä hyöty myös työnantajallekin. Pyrin käyttämään opintoihin ajan, jolla saavutan H3-tason tai enemmän.

Ojaukselta ja ryhmätyöskentelyltä kaipaan selkeitä määräaikoja, sillä olen deatline-orientoitunut viimeisen illan puurtaja. Minkä voi jättää huomiselle, se jääköön.

JK. Kirjoittaessani tätä 31.5. minulla on Portfoli oppimisen avartajana -kirja avaamattomama odottamssa sateisia mökkipäiviä.